Huoh, kyllä taas on sellanen olotila, että oksat pois.
Huuto.nettiä olen selannut ajankuluksi, siellä maailman ihanimpia velourvaatteita, söpöimpiä nuttuja. ♥
Kierto ois lopuillaan, ens viikolla ois sitten tiedossa suurta kipua, tukahdutettavia tunteita ja itku-potku-raivareita.
Tällä viikolla oon käyny 2 kertaa samassa kaupassa päivällä töiden jälkeen ja molemmilla kerroilla törmännyt samaan iso vatsaiseen odottavaan äitiin. Molemmilla kerroilla olen suoraan sanottuna jäänyt tuijottamaan ihanaa vatsaa. Kuinka olo onkaan sen jälkeen ollut tuskainen? Miksi? Miksi me ei saada vauvaa? Miksi minä en saa kokea odotuksen kauheutta/ihanuutta?Mä olen niin valmis ottamaan vastaan kaiken mitä tarjotaan. Ne kaikki pahoinvoinnit, närätykset, suonenvedot, jopa peräpukamat kunhan saisin vain oman perheen.
Takana on muuten ihana viikko. Torstaina oli aivan huippupäivä. Oltiin työpaikalta jäähallissa ja uima-hallissa todella isolla ja ihanalla porukalla. Sen jälkeen vähä nestetankkausta (tietenkin alkoholintonta, olinhan autolla matkassa). Töistä suoraan suhautin vyöhyketerapiaan, jossa vierähti puolitoista tuntia.
Mutta uutta viikkoa odotellen. Kauhulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti